23. lokakuuta 2014

I can't breathe

Mun piti kirjoittaa tänne jo monta päivää sitten mutten ensin pystynyt ja sitten en vaan jaksanut. Mun piti kirjoittaa susta mutta sä luit sen tekstin jo niin ei ehkä tartte. En vaan pysty käsittelemään sitä asiaa nyt. Mä katson pientä pistettä taivaalla, joka lentää kohti etelään. Jotkut pääsee taas lämpöiseen ja karkuun tätä kaikkea pahaa ja kylmyyttä. Mulle se ei kylläkään olisi mikään ratkaisu, joitain ihmisiä se taas oikeesti auttaa. Mä menin sen pohjan läpi ja olen nyt pohjan alapuolella jos se edes mahollista on. Äänet ei oo koko ajan mun päässä ,mutta muistuttaa mua aina olemassaolostaan jossain vaiheessa päivää. Mä en jaksa. 

Kaikki muistuttaa mua siitä ihmisestä. Nimet, paikannimet, samannäköiset ihmiset, mun omat vaatteet, sanat, tiekyltit ja bussit. Niin kuin mun paras kaveri sano tänään mulle, että mulla on pakkomielle isoista busseista. Että mä aina tarkistan onko se menossa sinne tai tulossa sieltä. Ihan sama missä mä olen, kenen kanssa mä olen tai mihin aikaan. Tajusin itsekin ,että tää on ihan älytöntä. Mä en vaan voi sille mitään. En jaksa itseäni ja näitä mun typeriä ajatuksia ja keväisiä muistoja, jotka pyörii mun päässä joka päivä. 

Sisko vastaa mun viestiin ja kertoo kuulumisensa ja kysyy mitä mulle kuuluu.  Mä vastaan asioihin mitä se on kirjoittanut omasta elämästään ja loppuun kirjoitan lyhyesti: mulle ei kuulu mitän ihmeellistä, kouluu ja viikon päästä koeviikko. No onhan toikin totta mutta niin.... En viitsi kertoa sille mitä mulle oikeesti kuuluu. Että mun päässä kuuluu ääniä taas. Joka johtuu siitä että lopetin vanhan lääkityksen, aloitin uuden ja lopetin senkin. Että päivittäin mietin kuolemaa. Että mun koulu menee huonosti. Etten tiedä jaksanko enää.

Lagiminen ja  pysähtyminen yhteen pisteeseen on lisääntynyt. Kohta mä en varmaan muuta teekään. Ajoittain en saa happea ja joudun keskittymään siihen että vain hengitän. Mä olen taas alkanut kiinnostumaan siitä mitä syön. Tai siis siitä että yritän olla syömättä. En halua ruokaa. Haluan laihtua. Laihtua pienemmäksi. Ahistaa jo nyt vartti sitten syöty kourallinen suklaapisarakeksejä. Miksi sä et ikinä osaa olla syömättä,olisit kerrankin kunnolla syömättä niin ehkä pääsisitkin johonkin tulokseen. Läski.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

get lost <3