Memories from childhood

Annan veden valua mun yli ja istun suihkun lattialla. Ajattelen itseäni ja sitä etten tiedä millainen mun olo on. Tyhjä? Ahdistunut? Masentunut? Stressaantunut? En tiedä. Tuijotan jalkojani ja teräaseiden niihin tekemiä arpia. Haluan lisää arpia. Suihkun sammutettuani istun lattialla noin 5 minuuttia ja tuijotan suihkun seinää. Tunnen kuinka vesi valuu rinnoilleni ja niiden yli alas viemäriin.

Muistan lapsuudesta välähdyksiä. Eikä ne välähdykset ole mitenkään hyviä. Muistan kuinka olen joskus 2-3 vuotiaana istunut olohuoneen ja keittiön välissä lattialla ja katsonut kun isä on pahoinpidellyt äitiä keittiön lattialla. Muistan kuinka pappa oli aina humalassa ja kaatuili pitkin asuntoa iltaisin ja sitä piti varoa. Äkkiä saattoi tulla lähtö kylmään pakkaseen ja jonkun luokse yöksi turvaan. Muistan kuinka pappa on raahannut isoäitiä makuuhuoneesta jaloista olohuoneeseen, kun olemme isoäidin kanssa nukkuneet jo. Pakottanut mut jäämään luokseen. En saanut lähteä isoäidin mukaan. Ja sen kuinka seuraavana päivänä vei mut leikkipuistoon ja meni itse vastapäiseen ravintolaan oluelle. Muistan kuinka yksi vappu isoäiti joutui astmakohtauksen takia sairaalaan ja äiti tuli hakemaan mua tarhasta. Menimme meille kotiin , missä pappa oli jo humalassa. Pappa olisi halunnut,että mä jäisin kotiin vapuksi hänen luokseen ja äiti ajatteli etten varmasti halua jäädä humalaisen isoisäni kanssa vapuksi. Äiti oli itse silloin onneksi selvin päin. Pappa päätti,että lähdemme sosiaalivirastoon ottamaan asiasta selvää. Muistan kuinka sossutädit ovat kyseneet minulta 4 vuotiaalta tytöltä kumman luona haluan vapun viettää. Valitsin tietenkin äidin. Äidin miesystävä tuli illalla äidille mennessä mukaan. Humalaisena. Äiti heitti hänet ulos ja jatkoimme iltaa rauhalliesti. Muistan kuinka vietimme isoäidin kanssa oltiin äidin luona ja äidin miesystäväkin oli paikalla, humalassa. Muistan kuinka olen öisin heräillyt siihen kuinka mies on riehunut ja kaadellut kaappeja keittiössä.

Muistan kun pappa on puhunut omasta lapsuudestaan ja siitä kuinka kuolee kohta tai muuta vastaavaa. Muistan kun pelkäsin kun pappa kertoi tontuista/menninkäistä jotka asuvat seinän välissä. Muistan kuinka käytiin isoäidin ja papan kanssa katsomassa isää kun hän oli koomassa sairaalassa. Sen kuinka pelkäsin isää enkä uskaltanut koskea. Muistan kuinka mua pyydettiin 4 vuotiaana kirkossa isän hautajaisissa kirkon etuosaan, en muista minkä takia. Muistan vain kuinka kaikki ihmiset ovat tuijottaneet minua. Muistan kuinka isän kuoleman jälkeen tulin kipeäksi. Muistan kuinka pappa pelotteli mua roikottamalla mua ilmassa lähellä sillan kaidetta. Pelkään tänä päivänäkin vettä ja siltoja sen takia. Muistan kun olemme olleet perhetuttujen luona ja pappa ja toinen mies ovat olleet humalassa ja mies on pahoinpidellyt vaimoaan ja minä ja perheen pieni noin vuoden ikäinen tyttö ollaan istuttu lattialla naisen vieressä ja yritetty pyytää häntä heräämään ja nousemaan ylös lattialta. Muistan kun olemme olleet saman tuttavaperheen luona ja olen hoitanut pientä tyttöä samalla kun aikuiset ovat ryypänneet. Tässä ei edes ole kaikki mitä muistan.

Nämä tapahtumat ovat pyörineet päässäni koko päivän. En halua muistaa näitä asioita. En halua muistaa lapsuudesta mitään. En tahdo olla minä.