Se iski yhtäkkiä. Mä istuin bussissa parhaan ystävän kanssa ja tuijotin bussin etuikkunasta ulos. Mä vaan tuijtin ja vajosin ja lagin. Noustiin bussista. Ei vielä ihan kauheeta. Sitten se alkoi pikkuhiljaa koko matkan koululle. Kun istuuduin penkille , katseeni juuttui lattiaan enkä pystynyt puhumaan tai liikkumaan tai nostamaan katsettani. Mun silmät lasittui ja jäi paikoilleen. Ja seuraavaksi ne alkoi sumentamaan tiettyyn kohtaan enkä enää tiennyt ajattelinko mitään muuta kuin etten tajunnut mikä mulla oli tai mitä ajattelin. Jouduin skippaamaan tunnin välistä. Rästiin jäänyt kuvistyö. Kaike lisäksi sain ystävänikin ahdistumaan vielä enemmän. Tunnen huonoa omatuntoa siitä vaikka en sillä hetkellä hallitsemaankaan sitä. Silti tunnen syyllisyyttä.
Päivä valui eteenpäin tuskaisen hitaasti. Viimeinen tunti oli täyttä tuskaa. Koulusta päästyä vähän helpotti, mutta kun on yksin se on vielä pahempaa. Olen silti nauttinut kun olen saanut olla yksin. En tiedä milloin saan seuraavan kerran olla kotona yksin edes paria tuntia. On ollut ihanaa kun on saanut olla koneella milloin haluaa, pystynyt keskittymään läksyihin paremmin kun kukaan ei ole täällä. Ihanan rauhallista ja hiljaista.
En tiedä miten selviän koko syksystä ja talvesta jos on nyt jo niin vaikea olo. Mä yritän selvitä. Yritä nähdä valoa pimeyden keskellä. Aion oikeasti yrittää. Mun on vain pakko. Itseni sekä tietenkin ystäväni vuoksi.
♥
VastaaPoistaEt sä nyt niin paljoa mua ahdistanu, koska mua ahdisti jo sitä ennen. Mua ahdistaa koko ajan... Mut en mä halua, et sä joudut taas ahdistuskierteeseen, mikskä sitä nyt sanois. En mä halua, että sua ahdistaa. Sä tuut selviämään syksystä ja talvesta!
Älä välitä musta ja keskity pitämään ittes kasassa. Totta kai joskus voi olla tosi paska olla, mut älä syytä ittees siitä. Ja jos se olo käy pahemmaks, hanki parempaa apua kuin toi paska poli.. Kerro siellä ryhmässä vaikka. Oikeesti. Jollekin. Edes mulle. En mä siitä nyt niin paljoo voi ahdistua, vaikka musta tuntuuki pahalta se että sä joudut kestää tätä kaikkee.
Mut mä tiiän, että sä oot vahva ja että sä selviit kyllä. Sä oot selvinny aikasemminki, sä oot selvinny aina, sä selviit jatkossaki. Sä oot vahva nainen!
You have your dignity. You are valuable. Precious. Loved. ♥
♥ kiitos ♥ ja kyl mä huomasin et sua ahisti mut en vaan osannut tehä tai sanoa mitään :( kyllä me molemmat selvitään syksystä ja talvesta ! I love you ♥
PoistaToi on niin raskasta. Voimia sinne <3
VastaaPoistaNii... Kiitos <3 sinne myös <3
Poista