Mä olen ollut yli vuoden poissa täältä. Se on pitkä aika. Viime vuoden kesäkuussa mä valmistuin ylioppilaaksi. Yritin hakea sen jälkeen töihin, mutta syksyllä vointi romahti ja olen ollut viime lokakuusta saakka sairaslomalla. Eli kokonaisen vuoden nyt. Mä en tiedä pääsebkö ikinä opiskelemaan tai töihin, mutta yritän pitää itseni koossa.
Tämä vuosi 2018 on ollut siedettävä. Ei maailman huonoin, mutta ei myöskään maailman paras. Tällä hetkellä mä voin siedettävästi. Mä pelkään, että olen tippumassa taas kuilun pohjalle. Pelkään niin helvetisti. Toivo, että asiaa auttaa uusi omahoitaja joka aloitti viime kuussa. Se vaikuttaa jo yhden tapaamiskerran perusteella todella mukavalta. Mulla on sille aika taas tiistaina.
Yritän, huom. yritän, taas alkaa kirjoittaa tänne ajatuksiani ja kuulumisiani. En tiedä lukeeko tätä kukaan, mutta vaikka sitten ihan vaan itselleni.
