I dont understand life

Melkeinpä joka päivä mietin tota. Tiiän etten tee sitä vielä pitkään aikaan, mutta aina voi miettiä. Mitä sitten kun mä en enää oo täällä? Kysyin eräältäkin kaveriltani että miten se reagois jos reagois ollenkaan, jos kuulis mun tehneen itsemurhan? Haluisin kysyä tota jokaiselta ihmiseltä, mutten uskalla tai viitsi. Jäisikö kukaan miettimään tai kaipaamaan mua? Itkemään mun perään? Ei kannata kumminkaan huolehtia koska en tee sitä vielä pitkään aikaan. En ainakaan usko tekeväni. En pystyisi vaikka kuinka paljon haluisinkin. En voisi satuttaa läheisiäni niin paljon.

why do I want you when you dont even care? why do I still send messages when you dont even answer or when u answer you are so cold? Why are u so fuckin cold? Why do I still care ? Why ? Why do I still think of you when you dont even remember I'm still here? Why do I still miss you when you dont even remember that I was there? Why?

Oh god

Tuntuu että mun pää räjähtää palasiks niin ku joku ydinvoimala. Liikaaa, helvetisti liikaa ajatuksia. Käytiin parhaan ystävän kanssa uimarannalla ja kävin siellä uimassakin. Se sattui olemaan sama helvetin uimaranta missä olen ollut 1,5vuotta sitten luokkani kanssa. Muistot vaan yhtäkkiä tulvi yli äyräiden ja luulin pyörtyväni. Ei mun pitäisi ajatella koko aikaa. Se on mennyttä ja olen edennyt elämässäni eteenpäin. Minkä helvetin takia en vain voi pysyä nykyhetkessä? Hajoan.

Olen jotenkin tosi sekaisin mun ajatusten kanssa. En osaa sanoa oikein mitään muuta. Paino on pysynyt samassa eli 38,5-39. Tunnen niin suurta itsevihaa. Haluan laihtuajahaihtua. Pienemmäksijapienemmäksi. Kunnes olen lasikeiju.

I don't feel alive

Viimeset kaks päivää mulla on ollu tosi kuollut olo. Mulla ei oo ikinä ennen ollu tällästä fiilistä. En tiiä onko se tää kuumuus, masennus, ahdistus vai mikä.. Tänäänkin vaaan istuin bussissa, olin sairaan väsynyt ja torkahtelin siinä penkillä ja päässä ajatukset kulki niin nopeasti etten tiedä edes mitä ajattelin. Mä en tunne olevani elossa. En mä tietääkseni kuollutkaan ole. En usko ainakaan olevani. Mä vain liikun ja teen ja olen. Ainakin silloin kun ei tarvitse puhua. Kun puhun olen elossa jotenkin. Silloin kun olen ystäväni seurassa tunnen olevani elossa. Muulloin tunnen olevani turha ja tarpeeton, pelkkä ihmisen kuori.

Tunnen olevani turha. Kukaan ei tarvitse minua. Minusta ei ole mitään hyötyä. En edes jaksa välittää milloin menen kotiin, koska ei sillä ole mitään väliä. En jaksa vaivautua. Silti olin tänäänkin ysiltä jo kotona. En mä tiedä mitä mä teen itseni kanssa. Tuntuu kuin olisin hajonnut palasiksi mutta elän vielä. Pystyn liikkumaan ja toimimaan mutta kaikki tuntuu todella tyhjältä. En ole kiinnostunut siitä kuinka paljon nukun. En siitä kuinka paljon syön (yllätysyllätys...anteeksi♥). En siitä kuinka pitkään nukun. Ainoa asia mikä kiinnostaa on onko paras ystäväni yrittänyt soittaa tai tavoittaa mua ja että sillä on kaikki kunnossa. En tiedä mitä tekisin ilman sitä. Itseasiassa tiedän. Olisin jo kuollut ilman sitä. Joten sanojen täydellisessä merkityksessä se pitää mut hengissä♥ Kiitos rakas vaikka en aina sitä osaakaan arvostaaa.... ♥ Olet hirmutärkeä ja rakas♥

What am I doing?

Mä en enää tiedä miltä mä näytän. Siis oikeasti. Mä tiedän olevani hoikka ja laiha, mutta silti näen peilistä iteni läskinä. Näen peilistä myös että olen laiha. En vain ole tarpeeksi laiha. Mä haluaisin vaan laihtualaihtualaihtua. En mä ennen ajatellut näin. En mä ennen ollut tällänen.

Eilen kun lähettiin siskon kanssa pois hautausmaalta ja oltiin hyvästelemässä se huomautti että oon laihtunu hirveesti. Tuli taas sellane kauhee awkward olo, mutta jollain tasolla olin tosi ilonen ja ylpee et mun sisko huomaa. Vaikka mä en sitä itse huomaakkaan.

Mä en enää tiedä mitä mä teen sen yhden ihmisen suhteen. Mä pidän siitä tosi paljon, mutta se on ollu aika kauhea mua kohtaan. Silti mä haluan sen. Mun ei pitäisi haluta. Mun ei pitäisi tykätä edes siitä. Mut mä en voi olla tykkäämättä, vaikka se on tehny paskoja asioita.

Super hot day and still I'm cleaning my room

Tänään on ollu ihan hypersuperkuuma päivä :O... okei yhtä kuuma ku eilen mut tuntu kuumemmalta! tänää en mitää kummempaa oo tehny niinku en kai eilenkään? Sain tosin eilen luettua vihdoinkin Muumilaakson marraskuu! Eihän siihen menny ku joku pari kuukautta. Tosin luin samaan aikaan pari muuta kirjaa loppuun :) :D. En yleensä osaa lukea vain yhtä kirjaa kerrallaan :D Ja äsken sain just vaihdettua mun huoneen järjestystä, jee :) !

Huomenna oon menossa haudalle siskon kanssa koska isillä ois ollu syntymäpäivä♥ ja sen jälkeee meen käymää isän siskon luona :) Huomisen päivän ongelma on varmaan : mulla ei oo rahaa eikä röökiä. Kuolen. okei en nyt ihan mut siltä varmaan tuntuu. Rahatkin tulee vasta puolentoista viikon päästä.... no ehkä mä pärjään ku on pakko.

Mulla on ollu vähän sekavat olot täs viime päivinä. Ahistaa, ei ahista/oon ilone, haluun laihtuu , en haluu laihtuu jnejnejne... En pysy itekään mukana :/ En tosin oo laihtunu enkä lihonnukkaa. Oon tyytyväine kyllä siihenkin. Ei mulla kai enempää sanottavaa oo tältä illalta. pärjäilkää ja öitä♥!

Too hot weather but I survive because you're here for me ♥

Tänään on ollu hyvä päivä. Oon pyöriny ympäri itä-helsinkiä äidin kanssa viettäen äititytär-päivää :). Oli ihan mukavaa vaikka etittiinki äidille mokkulaan liittymää varmaa yli puolet ajasta :D no ens viikolla mennään varmaan johonkin ottamaa rennommin. Tänään oli tosi kuumaa ja kärsin oikeesti tosta liiasta kuumuudesta :( mulle on sopivaa joku +20-+22, sillon on lämmin mut ei liian lämmin ♥. Loppuajasta äidin kanssa en oikee pystyny nauttii ku oli niin ikävä mun muruu ♥ :( onneks pääsin tapaamaa sitä ja olo parani heti huippuunsa melkeenpä :) en tiiä mitä tekisin ilman parasta ystävääni♥ rakastan sitä älyttömästi ☺♥ siihen liittyen muutama kuva we ♥ it:sta :) ♥

Good day/bad day

Mulla on ollu tosi ristiriitanen olo tänään. Mulla on ollut hyvä päivä mutta toisaalta huono päivä. En itekää osaa selittää sitä. Mulla on hyvä olo, mut sit mun päähän eksyy kaikkii pimeitä ja sumusia ajatuksia pilaten mun hyvän olon. Mun ajatukset tältä päivältä: hyvä fiilis, jee on kivaa elää, vittu mitä paskaaa, en jaksa, miks elämä on näin vaikeeta, jeejee mul on hyvä olo, hauskaa, vittu mitä paskaa, onko mun pakko suostuu tähän, wuhuu hyvä fiilis , entiiämitätunnen, oon sekasin , oon nii kujalla, JUMALAUTA, oon vitun kujalla enkä tiiä mitä tunnen. Koko päivän fiilis: miks tääl on näin tuskasen kuuma!!!!???? Siis tänään on ollu ihan sairaaan kuuma ja ehkä seki selittää vähän tätä oloa :D

En jaksa mennä kouluun. En jaksa ihmisiä. En jaksa aikasin nousemista. En jaksa opiskella. En jaksa kuunnella. En jaksa raahautua luokasta toiseen. En jaksa kirjoittaa. En jaksa kertakaikkiiaan mitään kouluun liittyvää.

Tää teksti on tosi sekava ja kukaa ei varmaa tajuu mitää XD mut tää kuvaa just mun fiilistä. OON NIIN KUJALLA! Toivottavasti oisin huomenna vähemmän kujalla.....

Ps. Jess, mun lonkassa ei oo mitää vikaa, tartten vaa d-vitamiinii :D! 

Changes

Mä en ole se joka mä haluan olla. Mä en ole se joka muut haluu mun olevan. Tää on yksi niistä syistä, että laihdutan jos musta tulisi sitten parempi ihminen. Ehkä mä sitten riittäisin itselleni. En oo ikinä riittänyt itselleni. Mä en oo ikinä osannut mitään. En piirtää, en maalata. en soittaa mitään soitinta yms. Vasta viime vuosina oon löytänyt lahjan itseltäni ja se on kirjottaminen. Se on ainoa asia minkä osaan (omasta mielestäni), voi olla ettei muut oo samaa mieltä ja oonki oikeesti ihan paska kirjottamaan. Mutta ne jotka lukee tätä ni tajuu varmaan mun pointin.. ehkä.

Siksi,etten mä ole joka haluan ja se joka muut haluaa mun olevan mä haluisin jotenkin muuttua paremmaksi. Yritän alkaa parantaa koulussa huomattavasti. Sen takia mä oon yrittäny laihduttaa, se ei vaan onnistu. Siksi mä yritän aina olla mieliksi muille, koska pelkään jos teen tai sanon jotain väärin menetän ihmiset ympäriltäni. Niin mulle on jo useiden ihmisten kohdalla käynyt. En halua menettää enempää ihmisiä. Pelkään koko ajan, että mun paras ystäväkin kyllästyy muhun, ei kestä enää mua, mä sanon jotain tosi loukkaavaa tai väärää, ja se lähtee pois, eikä tuu enää takas. Pelkään.

Mä en enää oikeastaan tiedä mitä mun pitäisi tehdä että oisin parempi ihminen, koska en vaan pysty. Ehkä jos mä panostan tarpeeksi koulussa, mun perhe alkaa arvostamaan mua. Ehkä sitten mun perhe huomaa mut. Perhe koko ajan ignooraa mut, ihan kuin mua ei olisikaan. Kaikki on aina mun vika ja mun kustannuksella nauretaan. En mä tiedä. Voin ainakin yrittää parantaa koulussa, saa nähdä miten se onnnistuu.

I don't want to go back in school

Kouluun on vain 28 päivää. Ei, mä en suostu tähän. Eieieieieieiei. EI! Mihin tää kesä on taas mennyt? On tä kesä ollu kiva♥. Itseasiassa mä en edes muista millon mul ois ollu näin kiva kesä. Siitä voin kiittää mun parasta ystävää ♥ Koska ilman sitä oisin vaan istunut koko kesän kotona, datannu, kattonu telkkarii ja homehtunu. Joten oon todella kiitollinen sille :) aion nauttia loppukestä "täysin rinnoin", ihme sanonta muuten, eli chillailla, lukea kirjoja, käydä kaikis kivois paikoissa, tehä kaikkee kivaa ja varsinkin HAUSKAA koska koulussa ei sitä hauskuutta kauheesti oo... D:

Koulussa mua stressaa se jaksanko mä, pääsenkö mä läpi kursseista, keiden kanssa mä olen samalla kurssilla, onko ryhmä kauheen iso, meenkö mä sekasin yms. paskaa... ja kaikkein eniten mua jännittää pelottaa miten mun paras kaveri selvii ja pärjää.... No, palaan tähän koulu aiheeseen myöhemmin loppukesän aikana kun se on vielä ajankohtasempi :D pärjäilkää ja voimia ♥!

What would I ask from you, Daddy?

Ooon viimesen vuoden aikana ajatellu mun isää tosi paljon. Oon myös puhunu isästä paljon äidin kanssa. Se on auttanu tosi paljon. Äiti kuitenkin rakasti isää tosi paljon. Enemmän kuin kukaan osaa kuvitella. Niin kuin mäkin rakastin ja rakastan edelleen. Viime yönä kun itkin kaikista mahdollisista asioista yksi niistä oli isä ja se että tajusin että mun isi on oikeesti kuollut. Mä en ikinä nää mun isää enää. Mun isä ei ikinä tuu pitämään mua sylissä. Mun isä ei tuu ikinä halaamaan mua. Isi ei tuu ikinä sanomaan mulle että rakastaa mua. Isi ei ikinä tuu saattamaan mua alttarille jos menen naimisii. Eikä mun lapset tuu ikinä saamaan mun puolelta vaaria. Naurettavaa,että tajuan tän kaiken kunnolla vasta nyt. Isän kuolemasta tulee kuitenkin lokakuun 15.päivä 14 vuotta. 14 helvetin vuotta. Ei ole mahdollista. Paitsi että on ja se tässä onkin surullisinta. Äiti ja minä ajatellaan isää  päivittäin.

Joku rakas ihminen joskus kysy multa mitä kysyisin mun isältä jos se saisi olla elossa 5 minuuttia? No tässä ainakin muutama asia:

- Rakastiko isä mua?
- Miksi se kohteli äitiä niin huonosti?
- Miksi ja mitä aineita sen ruumiinavauksessa oli löydetty?
- Oliko isän kuolema itsemurha vai pelkkä kauhea onnettomuus?

Näiden lisäksi haluisin sanoa isälle: " Miksi sä menit kuolemaan sillä tavalla!!? Mä rakastan sua ja äiti rakastaa sua ja meillä ja siskolla on sua kauhea ikävä. Mä haluan sut takas! Miten mun ois tarkotus elää mun elämä ilman isää? Totta mä en tuntenu sua, mutta silti sä olit mun isä! Mä näytänkin ihan sulta ja äiti sanoo aina välillä et mun tietyt ilmeet ja liikkeet on samanlaisia kun sulla! Miksi sä et vaan voi tulla takasin!!??? Mä en kestä tätä tuskaa! Miksi sä teit näin mulle??"

Nyt mua alko itkettää vitusti koska toi kaikki on ihan totta enkä kestä tätä. Ehkä tää riitti tältä postaukselta. Ennen ku hajoon pirstaleiks tohon lattialle.

Mun Elämän aakkoset A-Ö

Kirjoitan postauksen siis elämän aakkosistani A:sta Ö:hön. Sain haasteen bloggerkäyttäjältä lostmind ♥. Kiitos vielä haasteesta ♥

Ahdistus. Se iskee aina yllättäen tai ei niin yllättäen ja valtaa pääni kokonaan. Työstän tätä yhtä lailla kuin masennustakin.
Blogger. ♥ jaan tänne ajatukseni ja mietteeni ja luen muiden elämästä. Hyvin tärkeä paikka ♥
C. En keksinyt mitään.
D. En myöskään tähän.
Elokuvat. Uppoudun välillä näiden maailmaan..
Facebook. Vietän fb:ssä TODELLA paljon aikaa. Pitäisi varmaan hieman vähentää..
G. Enkä tähänkään keksinyt..
Haliminen. Rakastan halimista ja haleja suunnattomasti♥.
Isoäiti. Isoäitini, joka on aikuisista ihmisista minulle tärkein ja jonka kanssa olen koko elämäni elänyt♥.
J. Henkilö jonka nimeä en voi tässä kohtaa paljastaa on rakas tätini♥ Hän on ollut aina osa elämääni, milloin enemmän milloin vähemmän.
Kirjat/Kirjoittaminen. Jakavat tämän kirjaimen, koska en voi jättää kumpaakaan pois. Elämäni tärkeimpiä asioita. En voisi elää ilman näitä. Kirjoja luen hamstraten ja kirjoitan paljon.
Lukio. Käyn tällä hetkellä lukiota ja yritän suoriutua ylioppilaaksi asti eli asia on minulle tärkeä.
Masennus. Elämäni suurin haaste. Olen yrittänyt selvitä siitä jo 6 vuotta.
N. Nimeä on viitsi tässäkään paljastaa, mutta kyseessä on rakas isosiskoni, joka on hirmu tärkeä minulle♥.
Onnellisuus. Tmä on suuri tavoitteeni. Haluan vain olla onnellinen♥.
Paras ystävä. Rakastan ystävääni enkä mitenkään voisi elää ilman häntä ♥♥.
Q. Todella vaikea kirjain.. en keksi.
Ruoka. Rakastan ruokaa vaikka syöminen usein onkin vaikeaa.
Syömishäiriö. Ei ole diagnosoitu mutta olen vihdoin tajunnut, että sairastan syömishäiriötä. Hallitsee elämääni.
Tupakka. Suuri riippuvuuteni, josta en pääse eroon. Lopetan kyllä jossain vaiheessa, en vain tiedä missä.
Uni. Rakastan nukkumista ♥. Nukkuminen on aivan ihanaa, siis silloin kun ei herää liian aikaisin, saa unta ja kun ei nää painajaisia.
Viiltely. Tämä on itsetuhoinen pakenemiskeinoni kaikelta. Olen vähentänyt kylläkin.
W-
X--
Yksin oleminen/Yksinäisyys. Tykkään olla yksin ja esimerkiksi lukea jotain hyvää kirjaa, mutta joskus vihaan yksin olemista koska tulen hirveän yksinäiseksi. Tunne jota vihaan todella paljon.
Z. ---
Äiti. Tärkeä ihminen minulle vaikka ei aina täysin siinä mukana ole ollutkaan ♥
Ötökät. VIHAAN ja PELKÄÄN ötököitä älyttömästi.

Tässä oli mun elämäni aakkoset. Kiitos haasteesta ja toivottavasti tykkäsitte♥.

Extraweird post

Ensinnäkään en tosiaan tiiä minkä takia kirjotan postausta tähän aikaan päivästä vaikka just eilen puhuttiin murun kanssa ettei kumpikaan ikinä kirjota päiväsaikaan ellei oo vitun paska itsetuhone olo. Ja mulla on todella kaukana siitä. Siis mä menin nukkumaan joskus 1-2 aikaan ja moneltas mä heräsin sitte? No 5 :D oon kelannu koko aamun et mitä täällä oikee tapahtuu ku oon pirteeja kaikkee sitä paitsi. :)

Ja kuuntelin koko aamun musiikkii ja kattelin videoit. ei mulla oikeestaa ollu mitäää asiaa ku et oon pirtee ja heräsin aikasin ja en tajuu iitteeni D:

Really difficult days

En oo kirjottanu muutamaan päivään koska olin muutaman päivän "lomareissulla". Näiden päivien aikana on ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä. Sain sinä päivänä kun lähdin reissulle postissa kirjeen päiväsairaalasta, joka sisälsi loppulausunnon. Järkytyin lausunnostaa aika paljon. Kyllä, tiedän että mulla on F32.2 mutta masennuksen altistavana taustatekijänä paljastunut traumaattinen lapsuus,ja nuoruus,vaikea elämäntilanne. Traumojen seurauksena ilmeisesti vaikea itsenäistymisvaihe,häiriintynyt ja epätasainen persoonallisuuskehitys.En kyllä osannut odottaa mitään tällästä. 

Mua ahisti reissulla aika paljon, koska en nähnyt parasta ystävää moneen päivään ja tuntui etten tunne itseäni. Vihasin itseäni enemmän kuin koskaan. Oli helpottavaa palata takaisin. En tiedä paljonko painan ja se pelottaa koska söin aika järkyttävän paljon. Mä en edes tiedä mitä mun pitäs kirjottaa vaikka kovasti asiaa oiskin mutten enää muista mitä.. Yritän saada tekstiä aikaiseksi enemmän joku toinen päivä...