Mä tiedän, että oon kirjoittanut asiasta ennenkin tänne, mutta nyt eri tavalla. Ennen mä oon vaan ajatellut että oon niin huono ku syön lääkkeitä yääh. Nyt mä koen olevani huono kun syön lääkkeitä, koska mitä jos mä en ole yrittänyt tarpeeksi. Entä jos mä annan periksi liian aikaisin? Jos mä pystyisin parempaankin ilman lääkkeitä? Jos mä ylipäätään pystyisin parempaan mutta en yritä tarpeeksi?
Aamuna jolloin on viimeinen koe mä herään tunnin liian aikaisin. Pelästyn jokaista ääntä joka kuuluu. Lähden paljon aikaisemmin kuin tarvitsisi vaan koska en jaksa olla kotona.
Mä vihaan ääniä mutta pelkään hiljaisuutta. Mä pelkään pimeää mutta inhoan liikaa valoa. En pidä ihmisistä mutten halua olla yksin mutta myös nautin yksinolosta. Mä en tiedä miten mun pitäisi olla. Mä en tiedä miten mä pystyisin parempaan.
joka toinen päivä piritorin kulmalla
tapellaan rahasta, jostain pubiruususta
mietin pitäskö mun joskus hypätä mukaan
jos vaikka tekis hyvää saada välillä turpaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
get lost <3