27. lokakuuta 2015

Anger and tears

Mulla on mennyt edelleen ihan hyvin. Ei niin hyvin kuin mitä viime postaukseen kirjoitin, mutta ihan hyvin kumminkin. Olen kylläkin parina päivänä ollut tavallista ärsyyntyneempi. Eilen olin niin täynnä vihaa ja raivoa. Ilman mitään syytä. Ehkä se oli sitä mitä psykologi sanoi mulle viime viikolla, tuntuu kuin maailma pyörisi liian hitaasti. Se raivo täytti mut niin että halusin olla hiljaa etten satuttaisi ketään sanoillani.


Raivon jälkeen tuli itku siitä mikä mua vaivaa ja miksi mä tunnen näin. Itkin ja mietin miksi mua raivostuttaa kaikki ja että en jaksa tälläistä. En jaksa tätä tunteidenvuoristorataa mun pään sisällä. Olen alkanut miettiä nyt kun voin hyvin että onko mulla ikinä ollutkaan mitään. Ehkä tää on vaan normaalia mitä kaikille joskus tapahtuu. Että mä oon kuvitellut että mä oon päästäni sekaisin. Mietin sitä kun kuvittelen ittelläni olevan kaksisuuntaisen. Ei mulla kumminkaan sitä ole. Mä en enää tiedä miltä musta tuntuu. En enää tiedä kun aamulla herään olenko hyväntuulinen, hyper vai vihainen vai joku uusi tunne? Mä menen ihan sekaisin. Olenko mä näin sekaisin. Mä en enää tiedä mikä mulla on vai onko mulla yhtään mikään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

get lost <3