Empty sadness

Mä raivostun pienestä. Miten musta on tullut tälläinen? Miks mä en voi olla normaali? Itken sitä etten kykene menemään tunnille. Itken kun en tiedä mitä teen mun elämälle. Tälläistäkö tää mun elämä on? Lopetettuani kirjan lukemisen tajuan, että mä olen olemassa enkä eläkään tuota kirjan elämää. Muistan elämäni. Yhtäkkiä tulee tyhjyys. En tiedä taaskaan mitä mun pitäisi ajatella niin kuin eilen kun näin bussin ikkunasta vanhan kaverin seisovan metroasemalla.






Mietin elämääni. En jaksa elää tätä elämää. Haluan nukkua pois. Vaipua kauniiseen syvään uneen, josta en enää heräisikään.






Tekisi mieli sanoa sille yhdelle että unohtaa mut ja mun olemassaolon. Eilen illalla kun juteltiin sanoit että jäät ajattelemaan mua ja kysyin miksi. Et edes kunnolla vastannut kysymykseen. Teki mieli sanoa älä ajattele mua. Mä en oo oikeeta seuraa jos haluat joskus päästä masennuksestasi eroon. Älä tuhlaa aikaas.


Deep, deeper, deeper inside
 Pull the wool nice and tight so that it covers your eyes. Can't find a God, a love, a Jesus, a father . I don't even care that much. So why do I even bother?
 So let me just end how I was gonna begin
 Don't waste your time waiting cause I'm going back in

What's wrong with me ?

Mulla on ollut tosi sekava olo. Olen iloinen, sitten surullinen, sen jälkeen vihainen ja sitten hämmentynyt ja lopulta aggressiivinen. Olo vaihtelee niin paljon etten pysy itsekään perässä ja sitten tulee todella sekava olo ja pää lyö tyhjää. Saatan olla tosi iloinen ja melkein laulaa ääneen keskellä ihmisjoukkoa. Niin surullinen ja ahdistunut, että voisin tappaa itseni ja kuulen harhoja. Sitten vihainen niin että voisin vain huutaa ja raivota. Niin aggressiivinen että tekee mieli hajottaa kaikki.


Mnu polin työntekijän pitäisi soittaa mulle tällä viikolla. Toivoisin että se soittaisi. Musta tuntuu että oikeasti hajoan näiden olojen keskellä. Huomenna viimein kouluun ja vihdoinkin koe takaisin.


Mä en tiedä mitä teen itseni kanssa. Haluan kuolla mutten kumminkaan halua. Helvetti. Mä en vaan jaksa itseäni. en jaksa.

Long time

Mä en ole kirjoittanut pitkään aikaan taaskaan. En oo vaan saanut aikaiseksi. Pari viikkoa sitten olo oli tosi paha. Kuulin harhoja, viiltelin ja suunnittelin itsemurhaa. Mulla oli järkyttävä ahdistus koko ajan enkä pystynyt olemaan hirveästi koulussa. Olo meni yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Ehdin jopa jo hakemaan lääkärin määräämät Ketipinorit apteekista, mutta en olekaan tarvinnut niitä. Lääkäri oli ehdottamassa myös osastoakin, onneksi ei tarvinnut lopulta kuitenkaan.


Nyt mulla on suht ok olo. Ahdistaa kyllä jonkin verran, mutta pärjään sen kanssa. Koulu pelottaa ja ahdistaa. Se että mulla on yksi kurssi. Se, että pitäisi käydä hakemassa uusintakuulustelulappu matikan kokeen uusimista varten. Jännittää huominen kun saan tietää mitä sain psykologiasta. Meniköhän sekin ihan penkin alle...


En ole hirveästi jaksanut nähdä ketään paitsi parasta ystävää ja silloin tällöin äitiä. Tänään näin äidin. Mentiin kauppakeskukseen ja nähtiin siellä mummi jota en ollut nähnyt yli kahteen kuukauteen välirikon takia. Mulla ei ollut/ole mitään sen näkemistä vastaan mutta sillä on mun näkemistä vastaan paljonkin. Kun oltiin saavuttu kauppakeskukseen niin äiti soitti mummille ja mummi sanoi ettei jaksa nähdä mua eikä oo valmistautunut siihen. Aloin itkemään kun tuntui niin helvetin pahalta. Koko kaksi tuntia mitä kaupoilla oltiin kului lähinnä niin että mummi vältteli mua, ei edes alkuun katsonut mua vaan puhui pelkästään äidille. Loppuvaiheessa se sentään vastaili jos sanoin jotain ja nopeasti katsoi mua silmiin. Oli kiva nähdä sitä, mutta oli se myös ihan saatanan raskasta. Tuli vain sellainen olo, että mä oon niin huono ja paska ihminen. Kumpa se voisi joskus antaa mulle anteeksi. Tuskinpa, en mä sen anteeksiantamista ansaitse.


Tänään lääkärillä ihmettelin kun viimeksi sain BDI:stä 47 pistettä, mutta tänään 32. Miten se voi muuttua näin lyhyessä ajassa noinkin paljon.


Mä tunnen itseni niin huonoksi ja kelvottamaksi. Haluan vaan nukkua. mä en jaksa enää. en oikeesti vaan jaksa. onko mun pakko olla tälläinen. vihaan itseäni niin paljon. mä en ansaitse mitään.

I can't explain

Mulla on tosi vaikee olo. Koulu alkoi ja sen myötä. En jaksa olla koulussa. Ahdistaa niin helvetisti. En mä jaksa vaikka kuinka lupasin ittelleni et panostan nyt. En mä ikinä pääse tuolta pois.


Nukun nykyään tosi huonosti. Nukahtaminen kestää ja heräilen yöllä moneen kertaan enkä pääse aamulla sängystä ylös.


Polin työntekijä vaihtui nykyisestä mun psykologiin jonka kanssa niitä tutkimuksiakin tein. Se on vahvasti sitä mieltä et esim mun harhat on traumaperäsiä. Meen sit varmaan sinne psykoterapiaan. En tiedä.


Ollaan nyt nähty sen yhden kansaa pari kertaa. Mut tuntuu kuin oltais tunnettu tosi kauan. Mulla ikävä sitä enkä osaa selittää miten se on mahdollista. Mä haluan sen. Mä en uskallan kysyä mikä tää meiän juttu on. Mua pelottaa liikaa. Niin paljon tunteita joita en osaa selittää.

I'm so afraid that I can hardly breath

Mulla on ollu tosi vaikee ja masentunu olo tässä pari viikkoa taas. Samat ajatukset ja asiat pyörii kehää mun päässä. En tiedä miten jaksan mennä kouluun taas. Hyi kamalaa. Ensi viikolla. Ei, mä en suostu. Mä en halua. Mun on pakko mutta en siltikään halua.


Sitten toiseen asiaan. Näin vihdoin yhden ihmisen jonka tapaamista oon oottanu aika kauan. Mulla oli niin kivaa ja sen aikaa kun olin kyseisen kanssa mä unohdin kaiken muun. Mua jännitti aluksi kamalasti mut jännitys hiljalleen hävisi. Naurettiin tyhmälle radiokanavalle ja tultiin mun luo.


Uppouduttiin toistemme silmiin ja pussailtiin pitkään. Maattiin mun sängyllä ja puhalsin ilmaa sun naamalle ja sä puhalsit takaisin. Laitoit hiukset mun korvan taakse kun ne tuli mun silmien taakse. Ennen kuin lähdit suudeltiin pitkään ja sä sanoit mulle " Pistele viestii". Mä menin sisälle ja hengitin syvään. Menin ikkunaan ja katsoin hymyillen kun ajoit pois.


Mä pelkään, että satutan itseni taas. Sanoit kyllä ettet sen asian tarpeessa mua nähnyt. Tykkään susta niin paljon. Mä menetän taas otteen mun tunteisiin. Järki käskee tunteiden lopettaa enne kuin taas tunnen liikaa. Mä pelkään ettei tästä tule mitään ja mun sydän halkeaa. Mua pelottaa niin etten saa henkeä.

//////

Mä en ole taaskaan jaksanut kirjoittaa. Eilen illalla mun piti, mutta siitä olisi tullut pelkkää 'huutamista' joten en sitten viitsinyt.


Viime viikonloppuna ja tällä viikolla mulla on ollut saatanan paska olo. Mun on tehnyt mieli vaan huutaa, raivota ja itkeä. Sunnuntai-iltana join, jotta tulisi edes vähän parempi olo. Maanantai-iltana söin ja oksensin sitten kaiken. Oksennuksen seassa oli verta ja verihyytymiä mitä säikähdin melko paljon. Eilen illalla taas join. Ei mun olo juomisesta ja oksentamisesta huolimatta parane. Yritän vaan uskotella itselleni niin.


En oksentanut jotta paino putoaisi vaan koska halusin oksentaa sen kaiken pahan olon pois musta. En ole ikinä aikaisemmin pelkästään tuon syyn takia oksentanut. Nyt mulla on vaan niin saatanan paska olo eikä kukaan nää tai ymmärrä sitä. Olisin eilenkin oksentanut mutta lupasin olla oksentamatta.


Ahdistaa koko ajan enemmän koko koulun alku. Se että pitäisi mennä aikaisemmin nukkumaan ja herätä aamulla. Mulla menee aamuisin nykyään ainakin 4 herätystä että pääsen ylös ja silloinkin kiroan kaiken kauimmaiseen helvettiin.


Mä en vittu jaksa. Tää on kuultu satamiljoonaa kertaa tässä blogissa mutta mä olen niin saatanan väsynyt.


MÄ OLEN KYLLÄSTYNYT ITSEENI, HERÄÄMISEEN JA TÄHÄN KOKO SAATANAN ELÄMÄÄN. NIIN SAATANAN KYLLÄSTYNYT ETTEN ENÄÄ TIEDÄ MITÄ VITTUA MÄ TEEN MUN ELÄMÄN KANSSA. KUKAAN EI VITTU KUMMINKAAN YMMÄRRÄ MUA.

You fucking lied to me and I was so fucking stupid

"Jos en ois suhteessa haluisin olla sun kanssa"
"Mä oikeesti tykkään susta"
" Voitko vastata noihin kysymyksiin?" " Nythän mä vastasin?"
" Älä jooko ota enää mitää yhteyttä. Pliis. "


I see how your trying to weasel
 your way in
 boy i know how you manueveur
 with your confusion
 you tell me that i'm your only
 and how bad that you want me
 then why are you so shady
 if i'm supposed to be your lady


 why should I believe anything you say
 and how could you shame me that way


 tell me where where did you get the nerve
 to even think that you you could
 play me wrong
 you thought we didn't know
 you thought we were in the dark
 but boy your covers blown
 cause we both know now
 you thought you had us fooled
 at your beckon call
 but now who's the joke
 and look who's laughing now


 now your trying to use us against one another
 but it won't work
 i see right though your game boy
 and i know exactly what i'm in for
 you tried to deny all your actions
 for once in your life be a real man
 at least give me the proper respect
 of the truth i already know you did it


 why should I believe anyting you say
 and how could you shame me that way


 tell me where did you get the nerve
 to even think that you could
 play me wrong
 you thought we didn't know
 you thought we were in the dark
 but boy your covers blown
 cause we both know now
 you thought you had us fooled
 at your beckon call
 but now who's the joke
 and look who's laughing now


 I see right through you baby
 tryin' to tell me you want me
 why don't you get it through your thick head
 cause i've seen this game before
 and i'm not showing you the door so
 SHUT YOUR MOUTH
 i'm not trying to hear your lies
 no not again
 sorry you couldn't be a better man


 you thought we didn't know
 you thought we were in the dark
 but boy your covers blown
 cause we both know now
 you thought you had us fooled
 at your beckon call
 but now who's the joke
 and look who's laughing now
 Guess you thought wrong
 look who's laughing now
 You stupid