Ton viimeisimmän postauksen jälkeen sain itseviha-kohtauksen ja revin itseäni hikusistani, hakkasin ja löin. Mä en tiedä mistä se tuli. Yhtäkkiä vaan aloin lyömään ja repimään itseäni. Mun on pää on ollut niin hajalla nää viimeset pari päivää. Eilen olin siellä psykologisissa tutkimuksissa. Alkuun ahisti vähän sitten se helpotti mutta loppuajasta mua alkoi taas ahdistamaan ja aivot alkoi jumittamaan. Sain sieltä myös kaksi kyselylomaketta kotiin täytettäväksi.
Tänään oli tosi outo päivä. Olin ostoksilla kiertelemässä ja mä en yhtäkkiä tiennyt missä mä olin ja miten olin sinne päätynyt. Kuljin kuin sumussa. Jalat painoivat valtavasti enkä saanut henkeä kunnolla. Vähän ajan kuluttua se kumminkin meni ohi, mutta silmät ovat pitkin päivää jäänyt kiinni johonkin. Kun en tiennyt missä olin niin en edes ajatellut mitään ihan kuin olisin ollut vain tyhjä kuori joka kävelee automaattisesti.
Mä olen ajatellut kuolemaa. Mä olen taas alkanut pelkäämään sitä. Mitä mä sitten teen jos joku mun läheisitä kuolee? Mä en halua että kukaan kuolee en halua edes että mä kuolen. Mä pelkään sitä. Mulle kai näin aina kun voin vähän paremmin. Varsinkin kesäisin. Ja vaikka mä en haluakaan kuolla niin haluan pois. Haluan jonnekin, pois täältä. Pois ihmisten vilinästä ja ahdistuksesta. Tai sitten haluan vaan nukkua sata vuotta. Mä haluan jotenkin pakoon tätä todellisuutta. Niin kuin päivällä. Mä haluan niin kovasti pois. Mistään ei tunnu tulevan mitään vaikka jotkin asiat onnistuvatkin. Mä haluan vaan kadota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
get lost <3