Mulla on niin paljon ajatuksia, että mun pää hajoaa. Koulu loppuu ens lauantaina, mutta mulla jo keskiviikkona kun eihän mulla oo kuin yks kurssi. Jättäydyin toiselta kurssilta pois koska tunsin sen tällä hetkellä liian vaativaksi kun en pysty kunnolla keskittymään mihinkään opiskeluun liittyvään. Mulla on enää 3 päivää koulua. Kahtena päivänä oppituti ja viimeisenä koe. Tuntuu, ettei koe tule menemään hyvin, mutta koitan edes yrittää lukea siihen. Ahdistaa nyt jo ens vuos ja opiskelu ja paineet. Mä elän aina liikaa tulevaisuudessa enkä osaa keskittyä täysillä tähän hetkeen.
Oon myös miettinyt,että jos mun masennus vaikuttaa pahenevan heti syksyllä niin voisin aloittaa lääkityksen, koska en halua sitä samaa paskaa kuin kahtena edellisenä talvena ja keväänä. Mä haluan olla onnellinen ja mä haluan oikeasti parantua tästä helvetistä. Mä oikeasti haluan. Haluan olla onnellinen ja pystyä tekemään asioita niin kuin olen joskus pystynyt... En edes muista olenko joskus pystynyt. Haluaisin pystyä. Haluan saada lukion loppuun ja mennä sinne kääntäjäkouluun tai lukea itseni kirjastotyöntekijäksi tai kirjastonhoitajaksi.
Pitää ostaa syntymäpäivälahja siskontytölle kun viikonloppuna on sen synttärit. Jännittää sekin taas. Varsinkin kun näin yksi päivä sattumalta mun isän siskon. Hävettää, että se näki mut roikkumassa metroasemalla rööki kädessä. Olen aina esittänyt ja ollut se kiltti tyttö kaikkien sukulaisten silmissä. Varsinkin isän puolen sukulaisten, lukuunottamatta siskoa. Mulle itselleni siinä ei ole mitään epänormaalia tai outoa tai paheksuttavaa että olen metrikselle ja poltan, ei vaikka olisin siinä kauankin, mutta sukulaisten silmissä se on varmastikin paheksuttavaa ja hävettävää. Ne ei oikeasti tiedä millainen olen tai mitä mun päässä liikkuu. Ne ei edes tiedä,että mulla on masennus tai että olen ollut silloin 3½ vuotta sitten sairaalassa sen yliannostuksen takia.
Mä oon ollut eilen ja tänään niin turhautunut. Haluaisin tehdä kaikkea mutten jaksa ja vaikka jaksaisin en pysty keskittymään. Mua ärsyttää tää niin paljon. Eikä se psykoterapeutti ole vieläkään ottanut yhteyttä. Ehkä mun pitäisi laittaa sille huomenna viesti. Odotan lomaa niin paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
get lost <3