I'm fine

En oo kirjottanu pitkään aikaan taaskaan. Mutta täällä mä olen. Hengitän. En oo vaan jaksanu kirjottaa. En oo jaksanu miettiä mitä mun päässä liikkuu. Itseasiassa mä en edes tiedä mitä siellä liikkuu, jos liikkuu yhtään mitään. Oon käyny päiväosastolla nyt viikon. Tänään oli hoitokokous ja se meni loppujen lopuks ihan hyvin. Vaikka isoäiti  puhuikin asioista mistä mä en ois halunnu puhua. Muistoja jotka kärventää ja polttaa mut tuhkaksi. oon viihtyny tuolla osastolla vaikka aika käykin välillä pitkäks siellä ku on niin vähän toimintaa. En kyllä välttämättä aina jaksa mennä kaikkiin ryhmiin vaikka mulla tylsää oiski. Perjantaina loppuu ja siitä sitte alkaa maanantaina arki ja koeviikko.
Mulla menee suhteellisen hyvin. Oon melkein onnellinen. En vielä mutta sekin päivä vielä tulee. En osaa kasata mun ajatuksia yhteen ja se hämmentää mua tosi paljon. Pitäis jaksaa lukee enemmän kokeisiin. oon ainaki yrittäny joka päivä mutta mun pitäs yrittää enemmän. Oon laiskaluuseri....                                            Painoa en oo miettiny pariin päivään kunnolla. Kyllä se siellä mielen pohjalla on mutten jaksa vaivautua sen ajattelemiselle. Yritän pysyä nyt tän painosena ja se riittää mulle. En laihduta mutten myöskään lihota. 40 kiloa on hyvä.                                                                                                                                                     Ei oo vielä valoa. Valo on piilossa pilvien takana. En nää sitä. Näen vain pimeän mustan  verhon sen edessä. Seison pimeässä liikkumatta. Pelko hiipii mieleeni sekoittaen ajatukseni uudelleen ja uudelleen.